Moneen junaan

Moni on kysynyt minulta, että eikö minua yhtään pelota telttailla kaupunkialueella? Meitä kun on niin moneen junaan, ja toisaalta moni on myös jäänyt asemalle. Puhutaan "rantojen miehistä" ja muista hiippareista, joita Espoostakin löytyy jonkun verran.

Aluksi en oikeastaan ajatellut koko asiaa, mutta sitten kun niin moni otti asian puheeksi, rupesin miettimään, että pitäisikö asiasta sittenkin huolestua? Mitäs minä sitten teen, kun paikalle eksyy tietoisuuden rajamailla horjuva metsän asukki, jonka käyttäytyminen voi olla arvaamatonta?

Tietenkin voin paikan valinnalla vaikuttaa todennäköisyyksiin. Minun ei ole aivan pakko mennä tuonne länsiväylän varteen (ruoholahden päässä), missä näkyy näiden vaihtoehtotodellisuudessa asuvien kavereiden asumuksia. Mutta siitäkin huolimatta, en voi täysin pois sulkea sitä todennäköisyyttä, että joudun tekemään tuttavuutta näiden tyyppien kanssa.

No, mitä minä voin asialle tehdä? Loppujen lopuksi en ihan hirveästi. Kyse on varmaankin eniten siitä omasta asenteesta. On vain hyväksyttävä se ajatus, että kohtaamisia saattaa tulla. Mitä näistä kohtaamisista seuraa on myös pitkälti kiinni omasta asenteesta ja toiminnasta. Ei välttämättä kannata alkaa aukoa päätään ihan jokaiselle.

Tein tuossa yhtenä päivänä kuitenkin yhden pienen mielenrauhaani lisäävän toimenpiteen. Ostin apteekista tuotteen nimeltä Turvasuihke. Se on lupavapaa turvalaite, joka suihkuttaa kirvelevää väriainetta samalla kun laitteen sireeni pitää jumalatonta meteliä. Kyseessä ei ole pippurisumutin, johon tarvitsee luvan. Tämän sumuttimen vaikuttavina aineina on "vain" menthol ja suola, jotka saavat silmät kirvelemään sen verran, että silmien auki saaminen on hetkellisesti todella vaikeaa. Lisäksi väriaine tarttuu ihoon ja vaatteisiin sen verta tiukasti, että sumutettu henkilö on tunnistettavissa kolme päivää.

Kuten videon testiryhmä toteaa: "Sangen vittumainen."

Kaasua, Komisario Peppone

Yhdessä aikaisemmassa tekstissäni mietin, että pitäisiköhän ilmoittaa poliisille etukäteen telttailustani. Aikani tuota harkittuani tulin siihen tulokseen, että eipä se ainakaan mitään haittaisi. Kirjoitin Espoon poliisille sähköpostiviestin, jossa kerroin avoimesti suunnitelmistani ja siitä mahdollisesta riskistä, että joku saattaa tehdä teltastani ilmoituksen. Kuten aikaisemmin totesin, meillä kaupunkilaisilla on jokamiehenoikeudet joskus hieman hakusessa. 

Eilen sain vastauksen viestiini. Ystävällinen komisario suhtautui asiaan erittäin positiivisesti, mutta joutui samalla toteamaan, että kenttähenkilöstön kattava informointi voi olla aika haasteellista, koska poliiseja on Espoossakin melkoinen määrä. Lisäksi oman haasteensa tuo se, että ilmoituksen ottaa vastaan hätäkeskus, ei poliisi. Niinpä hän toivoi, että jaksan kärsivällisesti selittää mahdollisesti kohtaamilleni partioille, mistä tässä on kyse. Partiot joutuvat tekemään tapauskohtaisesti arviot siitä onko telttailu häiritsevää vai ei.

Komisario kuitenkin toivotti hyviä telttailukelejä ja lupasi laittaa pienimuotoisen tiedotteen kenttähenkilöstölle siinä vaiheessa kun aloitan telttailun. Minä puolestani lupasin hänelle, että jos joku partio joutuu perässäni ryteikköön könyämään, niin keitän kavereille iltateet, ettei mene ihan hukkareissuksi.

Telttapaikat 3D-kartalla

Valitettavan harvoin pääsee kehumaan meidän firman tuotteita, mutta nyt voin sanoa ihan rehellisesti, että Nokia onnistui tekemään jotain hienoa: Ovi Maps 3D.

Perhana, että on mahtava softa! Yleensä olen todella kriittinen meidän tuotteiden laadun ja käyttettävyyden suhteen (enkä varmaankaan syyttä), mutta nyt yllätyin todella positiivisesti. Olen ihan vilpittömästi yllättynyt, että meiltä tulee ulos jotain näin hienoa. Wau.

Kyseessä on selkeä kilpailija Google Earthille, mutta uskallan väittää, että kerrankin Nokia on ihan oikeasti tehnyt jotain paremmin kuin Google. Nokian versiossa käyttökokemus on aavistuksen verran parempi. Tekstuureissa on hieman parempi tarkkuustaso, 3D-malleissa on rakennusten lisäksi myös puita ja maaston muotoja ja käytettävyys ainakin minun koneellani asteen verran sujuvampaa. Lisäksi katunäkymään pääsee näppärästi viemällä hiiren kadun päälle ja klikkaamalla sinisiä palluroita. Onko tämä tosiaankin Nokian tekemä? Kyllä on, ja hitto kun toimii hienosti!

Miten tämä sitten liittyy Teltassa-projektiin? Suuri osa Espoosta on mallinnettuna Ovi Maps 3D:ssä. Tämä helpottaa telttapaikkojen kartoittamista merkittävästi. Satelliittikuvista ei aina näe onko puiden keskellä rakennuksia, polkuja tai muita vastaavia telttapaikan valintaan vaikuttavia asioita. Tämän 3D kartan avulla telttapaikkojen valitseminen helpottuu jo monta pykälää.

Yllättävää kyllä, jopa sovelluksen asentaminen sujui helposti ja nopeasti. Voit kokeilla palvelua osoitteessa http://maps.ovi.com/3d/. Veikkaan, että tulet yllättymään positiivisesti. Loppuun lainaus eräältä suurelta filosofilta, joka kommentoi 3D-karttaa näin:

Mut siis toi 3d kartta on ihan tajunnaräjäyttävän hieno. Tohon joku hyvä applari päälle ni oon kyl ihan myyty.

No joo, se oli Samu. Mutta hyvin sanottu kuitenkin.

In a tent

To my surprise there seems to be an audience for this project among the English speaking people too. Because of my job, I know quite large number of people how don't speak Finnish. Some of these people are interested of this project and therefore I thought, why not write something in English too? So here we go.

What is this project all about? In short, after one month from now, I don't have a home anymore, because of a renovation at my flat. I will be without home for one month from mid-May to mid-June. My solution to my temporary situation is to move into a tent.

I live in Espoo, the second biggest city in Finland. Ironically, if you look at the satellite maps of Espoo, you will notice the city doesn't look like a city much. It looks more like group of towns and lots of space between them. This "space" is mostly forrests. There is lots of opportunities for tenting inside the city.

Take a look:


Näytä suurempi kartta

In Finland, tenting is allowed for one or two nights at the same place pretty much anywhere it won't cause any disturbance. If you keep a decent distance to other's homes, don't make too much noice, leave trashes behind you, or don't make fire, it's perfectly ok to set a camp for night or two, even if you are not the owner of the land. Of course you can't go to other's yards and close to buildings, you need to use your common sense there.

If you look at the map, you'll see it wont be a problem for me to find a place to stay. My plan is to spend every night at a different place from where it won't be too much of a trouble to go to work (in Ruoholahti) every morning by bike.

I succeeded to get a sponsor to this project. Partioaitta, a Finnish camping equipment company has agreed to give me all the equipment I need for the month. I'm not really a professional in this camping thingy - actually, quite far from it. The last time I was in a tent was during my military service ten years ago. I definetely need the expertice from my sponsor to make sure I have the equipment I need. After all, I'm just an average Joe working at the office.

I know, this a major jump to the unknown for me. But I can't escape it anymore. I'm way too far to turn around now. I have to do this. We'll see what happens.

I don't know for sure how many English speakers there are reading this blog. (According to Blogger statistics, there has been traffic to the site from US, UK, South Korea, Sweden, Denmark, Germany, Spain and Switzerland.) I will be writing mostly in Finnish, but if you'd like to read more in English, that won't be problem. Just leave a comment here, so that I know if there's anyone interested.

Kuukausi h-hetkeen

Tasan kuukausi jäljellä. Kuukauden päästä teltasta tulee kotini. Teltassa ei ole suihkua, ei vessaa, ei keittiötä, ei telkkaria, ei sohvaa, ei kunnon sänkyä, ei sitä, ei tätä. Miltä ajatus tuntuu? Kieltämättä hieman on sellainen tunne, että meneeköhän mulla hissi ihan ylimpään kerrokseen? Onkohan mulla kaikki kotona?

Valehtelisin, jos väittäisin, että ei jännitä tai pelota yhtään. Eihän mulla ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä se tulee olemaan. Takki aukihan tässä mennään ja kovaa. Mutta pikkuhiljaa tajuntaani alkaa iskostua se, että nyt minä en voi enää perääntyä tästä, vaikka kuinka ahdistaisi tai pelottaisi. Se on mentävä, ei auta marista.

Yritän psyykata itseäni ajatuksella, että mitä enemmän joudun epämukavuusalueelleni, sitä mielenkiintoisempaa tekstiä pystyn kirjoittamaan. Eihän ketään kiinnosta lukea siitä miten kivaa minulla on aurinkoisina ja lämpiminä päivinä. Kiinnostavuus tulee nimenomaan siitä, että joudun kohtaamaan kaatosadetta ja kylmyyttä, kun pääni hajoaa, tai kun en saa nukuttua kunnolla.

Toivokaamme siis, että vastoinkäymisiä tulee mahdollisimman paljon. Eiku…. Ei!

Sponsori - Partioaitta

Totta se on, Teltassa-projektilla on nyt sponsori!

Yksi niistä yrityksistä, joilta tiedustelin kiinnostusta yhteistyöhön oli Partioaitta. Kirjoitin sähköpostia toimitusjohtaja Nina Ehrnroothille, joka innostui hankkeesta heti.

Viime viikolla kävin Partioaitan toimistolla Pohjois-Haagassa tapaamassa Partioaitan ja Greendoorin (maahantuoja) väkeä. Pidimme palaverin leppoisissa tunnelmissa päästen vaivattomasti samalle aaltopituudelle. Kieltämättä aistittavissa oli pientä huvittuneisuuden sävyttämää epäuskoisuutta, kun kerroin suunnitelmistani. Mutta ei minulle ainakaan ihan suoraan sanottu, että "Taidat olla vähän sekaisin", vaikka ehkä joku niin saattoikin hiljaa itsekseen ajatella. Mutta väliäkö sillä, tapaaminen oli kaikin puolin asiallinen ja onnistunut.

Haluan korostaa sitä, että Partioaitta sponsoroi hankettani vain välineiden osalta. En ole Partioaitan palkkalistoilla, eikä tililleni kilahda käteistä heidän kassastaan. Kyse on puhtaasti siitä, että he tarjoavat minulle tarvitsemani välineet, ja minä puolestaan tarjoan heidän yritykselleen ja tuotteilleen näkyvyyttä.

Tulen jatkossa ajoittain kirjoittamaan retkeilystä mitään tietämättömän kaupunkilaisen näkökulmasta omat arvioni minun käyttööni luovutetuista varusteista. Minulla ei ole minkään valtakunnan käsitystä siitä mikä merkki tai brändi on hyvä tai huono, joten voin luvata, että kirjoitan kokemuksistani näiden välineiden suhteen ilman ennakkokäsityksiä puhtaasti empiiristen kokemusteni perusteella. Minulle teltta on teltta ja makuupussi on makuupussi. Aloitetaan siitä, että opetellaan laittamaan teltta pystyyn ja löydetään makuupussista vetoketjun pää. Tältä tasolta "tuotetestaamiseni" lähtee.


Kiitokset vielä Ninalle, Veli-Pekalle, Jarmolle, Mikalle ja Jussille. Teidän ansiostanne tämä ei jää ainakaan välineistä kiinni.

Miksi? Osa 2

Kerroin aikaisemmin, että minulla on useampi vastaus kysymykseen "miksi?" Tajusin eilen, että täytän ensi vuonna kolmekymmentä. Vähän veti miehen hiljaiseksi. Huh-huh! Aloin pohtia, että onkohan tässä koko telttaprojektissa kyse vain kolmenkympin kriisistä? Jaa-a, vaikea sanoa. Minä kun en oikein tiedä mitä kolmenkympi kriisi oikeasti tarkoittaa. Mutta voihan se olla ihan mahdollista, että kun mies lähenee kolmenkympin rajapyykkiä, niin tulee pakottava tarve muuttaa metsään. Kuten Tapio Suominen sanoisi: Mene ja tiedä.

Täytyy tunnustaa, että metsään muuttamisen ajatus ei ole minulle aivan uusi. Joitakin vuosia sitten luin Erland Loen kirjan Doppler.  Ihastuin suuresti kirjan päähenkilön ratkaisuun muuttaa metsään. En voi väittää, etteikö Doppler olisi osaltaan innoittanut minua omassa hankkeessani, vaikka en voikaan hänen ratkaisuaan ihan sellaisenaan verrata omaani. Doppler vei koko homman paljon pidemmälle. Häneen verrattuna minä olen vielä ihan täysjärkinen tyyppi.

Ehkäpä tässä koko jutussa on kyse jonkinasteisesta itsensä etsimisestä. Tulee mieleen se Pasilan jakso, jossa Pöysti lähti Goalle ratkomaan identiteettikriisiään. Siellä hän teki hippien avustuksella oivalluksen:

Ei voi löytää itseään Goalta, jos on hukannut itsensä Pasilaan.

Radio Rock

No niin, nyt tämä meni mielenkiintoiseksi. Radio Rock haastattelee minua huomenna torstaina aamulähetyksessään klo 8:30.

Mitähän siitä tulee? Sanomista varmaankin. Hui, nyt rupes jänskättään.

Miksi? - Osa 1

Moni on kysynyt tätä minulta: Miksi? Miksi ihmeessä telttaan? Eikö muka Espoosta löydy asuntoja väliaikaiskäyttöön? Et kai sä oikeasti ole noin hölmö?

Tuollaisia kysymyksiä minulta on kysytty. Jotenkin ihmisillä on jännä pakottava tarve löytää syy sille, että joku tekee valinnan, joka ei ole se ilmeisin. Ja jos sitä ei heti ymmärrä, ensimmäinen reaktio on epäusko. "Siis ooksä muka tosissas?" Kun vastaan, että kyllä, olen tosissani, siitä puolestaan syntyy reaktio: "Siis mitä ihmettä?" Epäuskoa seuraa tarve ymmärtää miksi tämä ihminen tekee valinnan, jota minä en tekisi.

Monet meistä katsovat maailmaa niin voimakkaasti vain omasta perspektiivistään, että toisten valintojen ymmärtäminen voi olla tuskastuttavan vaikeaa. On hyvin vaikea ymmärtää toisen valintoja, jos valintoihin vaikuttavat taustat ja motiivit ovat erilaiset. Otetaan esimerkiksi vaikka uraputkessa painava perheenisä, jolla on talon rakentaminen kesken. Voiko hän ymmärtää miksi joku muuttaisi telttaan neljäksi viikoksi putkiremonttia pakoon? Voi toki, mutta ei se ihan helppoa ole. Varsinkaan jos ei tunne tuota toista ihmistä läheisesti.

"Miksi?" Tähän kysymykseen minulla on useampi vastaus. Jostain syystä näiden vastausten sanoiksi pukeminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Se vaatii todennäköisesti useamman kirjoituksen.

Tänään satuin lukemaan Marcel Proustin sitaatin:

Todellinen tutkimusmatka ei koostu uusien maisemien etsimisestä, vaan siitä että katsoo tuorein silmin.

 Siinä se on! Yksi minun vastauksistani kysymykseen "Miksi?"

Jokamiehenoikeudet

Tein jännän havainnon. Me kaupunkilaiset emme tunne jokamiehenoikeuksia. Olen joutunut käymään saman keskustelun monen ihmisen kanssa: Mihin teltan saa laittaa ja mihin ei?

Myönnän, että en itsekään ollut aivan satavarma mitä laki sanoo telttailusta. Mutta yllättävää minulle oli se, että miten moni meistä luulee, että telttailu olisi jotenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta Espoon eteläisillä alueilla (jos ette tienneet, Espoon pohjoisosat ovat melkoista erämaata), koska teltalle on niin vaikeaa löytää sallittua paikkaa. Höpönlöpön!

Tässä hyvä tiivistelmä jokamiehenoikeuksista:

Jokamiehenoikeudet tarkoittavat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Oikeuden käyttäminen on maksutonta. Jokamiehenoikeuksia ei ole kattavasti kirjattu lakiin vaan ne ovat kehittyneet ajan myötä maan tavaksi.
Liikkuminen maastossa jalkaisin, hiihtäen tai pyöräillen on sallittua ilman maanomistajan lupaa. Omistajalla ei ole oikeutta kieltää liikkumista. Yleistä liikkumisvapautta on rajoitettu tietyillä alueilla. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä eikä maanomistajan kotirauhaa rikkoa. Sellaisilla toisen pelloilla ja istutuksilla ei saa liikkua, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua. Lyhytaikainen leiriytyminen ja telttailu toisen alueella on sallittu, jos siitä ei aiheudu häiriötä maanomistajalle. Leiriytyminen asuntovaunussa vaatii aina maanomistajan luvan. Avotulen teko toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta on kielletty.
Alueella, jossa liikkuminen on jokamiehenoikeuksien nojalla sallittua, saa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. Myös onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Uiminen ja peseytyminen vesistössä ja jäällä kulkeminen ovat myös sallittuja jokamiesoikeuksien nojalla. http://www.laki24.fi/ymas-naapurit-jokamiehenoikeudet.html

Laajemmin asiasta voi lukea wikipediasta:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saisi käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla. Erityisesti on huolehdittava, ettei kenenkään kotirauhaa rikota. Lainsäätäjä ei ole asettanut tarkkaa rajaa sille, kuinka monen metrin päähän pihapiiristä kotirauha yltää. Jokaisen on itse arvioitava ja ymmärrettävä sopivaisuuden raja.
Jokamiehenoikeutta ei ole Suomessa laissa määritelty, vaan jokamiehen oikeuksiin kuuluu se, mitä perinteisesti on pidetty kohtuullisena ja mitä ei ole laissa kielletty. Usein jokamiehenoikeus on tulkinnanvaraista, kuten se, mikä on tilapäistä käyttöä tai kotirauhan piiriin kuuluvaa piha-aluetta. Tässä jokaisen on käytettävä omaa harkintaansa, eikä luvan pyytäminen yleensä ole haitaksi.

Pitäisiköhän minun varautua tähän "saako tässä telttailla" -keskusteluun jo etukäteen? Täytynee varmaan tulostaa valmiiksi jokamiehenoikeudet, ettei tarvitse aina käydä samaa väittelyä. Mietin jopa sellaista, että soittaisin Espoon poliisille etukäteen ja kertoisin projektistani ja siitä, että todennäköisesti joku tulee soittamaan heille, vain sen takia, että näkevät teltan paikassa, jossa eivät ole sitä ennen nähneet. Voisin jättää heille puhelinnumeroni, että voivat kysyä missä päin sillä hetkellä liikun. Ei varmaan poliisiakaan huvita saman asian takia montaa kertaa reissata telttapaikalleni selittämään närkästyneelle kansalaiselle, että jokamiehenoikeudet antavat luvan telttailuun.