Neljäs yö - Silkkiniitty

Tein paluun "omille nurkille" Espoon puolelle Tapiolaan. Tapiolan keskustan kupeessa on todella laaja niittymäinen puisto nimeltä Silkkiniitty. Kesäisin tämä niitty vetää puoleensa auringon palvojia, jalkapallon pelaajia ja piknikillä istujia. Eilen illalla puisto oli paria pallon potkijaa lukuunottamatta tyhjä. Sijoitin teltan niityn reunalle hieno ilta-aurinko kaverina.

Edellisen yön univaje painoi siinä määrin päälle, että nukahdin jo yhdeksän maissa. Mikäs siinä oli nukkuessa, kun alla oli pitkää ja pehmeää ruohikkoa. Vielä kun maa oli sateen jäljiltä vielä kostea, niin alusta oli tähän astisista pehmein.

Vaan sitten tuli taas se kylmyys. Näemmä minulla on vielä vähän hakemista tämän optimaalisen nukkumisvaatetuksen suhteen. Toisaalta myös makuupussin käyttämisessä näkyy oma kokemattomuus. On vähän sellainen olo, että nyt tässä maksellaan oppirahoja.

Kun maa oli kostea ja yölämpötila alhainen, oli nukkuminen yön kylmimpänä hetkenä aika nihkeää. Onneksi olin mennyt niin aikaisin nukkumaan, että tuollainen tunnin parin valvominen keskellä yötä ei haitannut niin suuresti. Nyt olo on kuitenkin levännyt - vaikkakin aika raukea. Toisaalta tuo raukeus selittynee sillä, että kävin juuri aamusaunassa toimistolla. Kyllä, meillä Nokialla on juuri noin luksusta. ;)

Toinen yöunta häirinnyt tekijä oli nämä Kanadanhanhet (vai onko nuo Kanadanhanhia?), joita Tapiolassa piisaa ihan riittävästi. En tiedä mikä niille tuli aamuyöstä, mutta jumalattoman mekkalan ne saivat aikaiseksi. Edes korvatulpat eivät riittäneet sulkemaan sitä meteliä pois.

Tajusin muuten työmatkaa polkiessani, että olen melkoinen idiootti. Minulla oli jäänyt etuhaarukan jousitus auki. Ilmankos se oli niin raskasta polkea näiden varusteiden kanssa.



Näytä Teltassa suuremmalla kartalla